Yhteistyökumppanimme:
Siirry Telinekatajan sivuille
Siirry HTJ:n sivuille
Siirry Inlookin sivuille
Siirry Golfantiikin sivuille
Siirry Deturin sivuille
Siirry Villimaan sivuille

VEPE

SGHS > Pelin historia > Vuodet 1450-1850

Vuodet 1450-1850

 
LISÄTIETOA
» Historiallinen aikajana

Ihmiset ovat pelanneet erilaisia mailalla ja pallolla pelattavia pelejä jo tuhansia vuosia. Eri maista ja mantereilta löytyy kuvia ja kuvauksia näistä peleistä niin kaukaa kuin yleensä kuvia on jälkipolville säilynyt. Esimerkiksi muinaiset egyptiläiset, kreikkalaiset ja roomalaiset jättivät jälkeensä näitä kuvia, samoin kiinalaiset ja inkat. Se, milloin itse golf kehittyi siksi peliksi, mitä nyt pelataan on kuitenkin hämärän peitossa. Varsin yleinen käsitys kuitenkin on se, että nyt tuntemamme golf, jossa maalina on maassa oleva reikä, syntyi Skotlannin itärannikolla joskus 1400-luvun paikkeilla.

Ensimmäinen kirjallinen maininta golfista löytyy vuodelta 1457 kun Skotlannin parlamentti kielsi muutaman muun urheilulajin ohella golfin peluun. Syy tähän kieltoon oli riitaisat ajat eteläisen naapurin kanssa. Parlamentti halusi kansan harjoittelevan enemmän jousiammuntaa. Tämä maininta todistaa, että golf oli jo tuohon aikaan niin suosittua, että se tuli kieltää. Päätös kumottiin vuonna 1502 kun ajat olivat rauhoittuneet. Seuraavana vuonna Skotlannin kuningas Jaakko IV osti asiakirjojen mukaan itselleen golfmailoja ja palloja.

Skotlannin kuningas ei kuitenkaan pelannut samaa peliä, kuin alaisensa rahvas. Yläluokka pelasi peliä, jota voidaan pitää tämän päivän golfina. Sen sijaan rahvaan pelaama peli, tuo laillakin kielletty, oli sunnuntaisin kirkonmäellä ja kaupunkien kujilla pelattu jonkinlainen joukkuepeli jossa maalina saattoi olla esimerkiksi kirkon ovi. Sitäkin pelattiin käyrillä mailoilla ja pienehköllä pallolla mutta tämän päivän golfia se ei ollut.

Näistä kahdesta eri pelistä yhteiskäytössä olleilla rantakaistaleilla eli linkseillä pelattu golf oli ylhäisön suosimaa erityisesti Skotlannin itärannikolla, missä sääolosuhteet suosivat peliä. Peliä pelattiin talvella, kun siihen oli enemmän aikaa ja mahdollisuuksia. Kesällä peliä ei voinut pelata koska maanviljelys vei oman aikansa ja linksit olivat muussa käytössä, esimerkiksi karja laidunsi niillä.

Golfin suosio vaihteli vuosisadasta toiseen, välillä peli kukoisti ja välillä se kitui. 1500-luvun jälkipuolella kirkko otti maan otteeseensa ja aina 1600-luvun lopulle asti sunnuntaisin pelaaminen oli rangaistava teko. Niinpä rahvaan harrastama peli kuihtuikin lähes olemattomiin. Ylhäisöllä oli aikaa pelata viikollakin ja niin se myös teki. Ensimmäinen kenttä Skotlannin ulkopuolella perustettiin Lontoon lähelle Blackheathiin, perustajina skotit, tottakai.

 

Ensimmäinen kukoistuskausi

1700-luvulle saavuttaessa alkoi golfin ensimmäinen kukoistuskausi. Elettiin rauhallisia aikoja ja kansalla oli aikaa muuhunkin kuin työntekoon tai sotimiseen. Aatelisista seuraava luokka omaksui pelin. Monet tuomarit, lääkärit ja kauppiaat pelasivat peliä innokkaasti. Rahvaan harrastama peli siirtyi myös linkseille, tosin he pelasivat enimmäkseen lyhyttä golfia, jonkinlaista pitch and putt-peliä. Rahvaan käyttämät välineet olivat yksinkertaisia ja halpoja, aateliset ja ylhäisö käyttivät kalliita ammattimiesten tekemiä mailoja ja palloja. Kuitenkin golfin harrastus laajeni merkittävästi kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Skotlanti eli siis kukoistuksensa aikaa, samoin St Andrewsin yliopisto. Tämä on yksi pelin leviämisessä auttanut tekijä. Opiskelijoita tuli ympäri maailmaa ja he oppivat pääaineensa lisäksi golfin. Skotlanti kävi myös kauppaa ympäri maailman ja skotlantilaiset kauppiaat veivät pelin mukanaan. Arkistoista löytyy kirjeitä maailmalta kotiin, missä ulkomailla olleet skotit pyytävät lähettämään itselleen mailoja ja palloja. Samoin tullitilastot kertovat ulkomaille lähetetyistä golfvälineistä. Skotlantilaiset veivät pelin tällöin ainakin Amerikkaan ja moneen paikkaan Euroopassa, esimerkiksi Baltiaan.

Vuonna 1744 perustettiin ensimmäinen golfklubi, Gentleman Golfers of Leith. Perustajat olivat edinburghilaisia lääkäreitä, lakimiehiä ja muita herrasmiehiä. Muualla seurattiin perässä ja eri puolilla Skotlantia perustettiin useita klubeja. Yhteistä kaikille näille klubeille oli se, että jäsenet olivat yhteiskunnan yläluokkaa. Tavallinen kansa, vaikka pelasikin golfia samoilla linkseillä, ei kuulunut näihin klubeihin.

Klubit pitivät tukikohtanaan jotain pubia linksien läheisyydessä. Niihin kokoonnuttiin ennen kierrosta ja sinne vetäydyttiin kierroksen jälkeen syömään, juomaan ja sopimaan seuraavista pelikierroksista ja peliin oleellisena osana kuuluneista vedonlyönneistä. Pitkät ja kosteat illalliset kuuluivat kuvaan. Elettiin iloista vuosisataa ja golf kukoisti.

Syvä lama

Mikään hauska ei kuitenkaan kestä loputtomiin. Vuosisadan loppua kohden alkoi pelin suosio hiipua. Kirkko ja raittiusliike paheksuivat niin golfiin kuin muihinkin urheilulajeihin liittyvää uhkapeliä ja juopottelua. Paheksunta levisi laajemmalle yhteiskuntaan, jopa itse golffareiden pariin ja niin golfin suosio alkoi laskea. Tähän vaikutti myös teollistumisen alkaminen Britanniassa. Työväki joutui muuttamaan teollisuustyön perässä asutuskeskuksiin. Talvella ei enää ollutkaan aikaa pelata kun työnteko vaati kaiken ajan. Kaupunkien laajetessa ne tarvitsivat linksejään teollisuuden ja asutuksen käyttöön. Golfklubit joutuivat etsimään itselleen uudet kentät mikä lisäsi jo muutenkin taloudellisissa vaikeuksissa olleiden klubien ongelmia. Muutamat maineikkaat klubit kuihtuivat kokonaan, useimmat riutuivat noustakseen uudelleen vasta golfin seuraavan kukoistuskauden myötä.

Yhtä lailla golf kuihtui pois maista, mihin skotit olivat sen onnistuneet juurruttamaan. Peli päättyi Amerikassa kokonaan ja unohtui niin, että kun se uudelleen sinne asettui 1800-luvun lopulla, sitä pidettiin kokonaan uutena pelinä mantereella. Samoin kävi kaikkialla Euroopassa, skotit palasivat kotiin ja golf heidän mukanaan.

Tähän lamaan osuu yksi merkittämä muutos golfin harrastajakunnassa. Aluksi mailoja tekivät jousentekijät joista jotkut keskittyivät golfmailoihin. Samoin jotkut puusepät tekivät mailoja. Rautamailojen lapoja tekivät kyläsepät muiden töidensä ohella. Pallot olivat höyhentäytteisiä nahkapalloja joten niitä tekivät suutarit ja muut nahkatöitä osaavat. 1800-luvun alkupuoliskolla syntyi caddien ammattikunta. Nämä miehet olivat golfin moniosaajia. He olivat mainioita pelaamaan, osasivat tehdä mailoja ja palloja, opettivat golfia ylhäisölle ja toimivat heille mailapoikina. He onnistuivat tekemään golfista itselleen ammatin.

Yhteistyö niiden harvojen golfia pelaavien herrasmiesten kanssa oli hyvin läheistä. He pelasivat pareina toisia vastaavia pareja vastaan rahasta ja toimivat säännöllisesti heidän mailapoikinaan. Yhteistyöstä tuli niin tiivis, että jotkut olivat itse asiassa golfaavan herrasmiehen palveluksessa. Joillakin herrasmiesgolffareilla oli tapana kilpailuttaa näitä palveluksessaan olevia caddejä toisiaan vastaan. Otteluista lyötiin suuria vetoja ja ottelut saivat melkoista huomiota. Näin synnytettiin haasteotteluiden perinne, joka jatkui 1900-luvun alkupuolelle saakka.

Uuteen nousuun

Golfin lamaa kesti muutaman vuosikymmenen ajan. 1840-luvun koittaessa uusi nousu oli jo alkanut. Uusia golfklubeja perustettiin jälleen. Golfin käytäntöjä muutettiin vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan muutoksia. Peliä alettiin pelata enemmän myöskin kesäaikaan, samoin hyväksyttiin sekin tosiasia, että golfin harrastajilla saattoi olla työstä johtuvia velvollisuuksia ja jotkut klubit siirsivät pelipäivänsä viikolta viikonloppuun.

Maailmanvalloituskin sai uutta tuulta. Siirtomaaherrat perustivat Intiaan 1820-luvulla kenttiä, ensin Bangaloreen 1820 ja Calcuttaan 1828, myöhemmin vielä Bombayhin 1842. Euroopan mantereella ensimmäinen kenttä perustettiin Pauhun, Etelä-Ranskaan 1856.

Todellinen ja suuri muutos tapahtui kuitenkin 1850-luvulla ja se johtui monesta toisiaan tukevasta seikasta. Teollistumisen mukanaan tuoma ilman saastuminen oli ilmeinen, ihmiset pyrkivät sitä pakoon aina kun se oli mahdollista. 1800-luvun puolivälissä otettiin teollisuudessa käyttöön ensimmäiset kahden viikon kesälomat ja loma-aikaan haluttiin pois kaupunkien saasteista. Prinssi Albert hankki Balmoralin linnan Skotlannista ja siitä tehtiin kuningasperheen kesäasunto. Alati kasvava englantilainen keskiluokka seurasi esimerkkiä ja alkoi matkustaa perässä, Skotlanti tuli muotiin. Rautatiet kehittyivät ja mahdollistivat nopean matkailun Skotlantiin. Myös terveelliset elämäntavat tulivat muotiin, mikä lisäsi golf- ja merenrantalomien suosiota.

Kaikki edellä oleva toimi golfin hyväksi ja mahdollisti sen leviämisen vaurastuvan keskiluokan harrastukseksi. Merkittävin pelin leviämisen mahdollistava muutos tapahtui kuitenkin välinepuolella. Guttaperkkapallon keksiminen 1848 oli se käänteentekevä seikka, joka mahdollisti golfin nousun uudelleen suosituksi ajanvietteeksi. Guttapallon käyttöönotto teki golfista huomattavasti aikaisempaa halvemman harrastuksen. Pallon hinta oli vain noin kuudennes aikaisemman höyhenpallon hinnasta. Lisäksi pallo oli huomattavasti aikaisempaa kestävämpi. Niinpä golfin suosion nousu, joka alkoi 1800-luvun puolivälissä, jatkui koko 1800-luvun ja itse asiassa kiihtyi entisestään seuraavalla vuosisadalla. Golfista oli tullut suosittu ja yleisesti harrastettu urheilulaji Brittein saarilla. Varsinainen maailman valloitus seurasi kohta perässä.


 

© Suomen Golfhistoriallinen Seura