Yhteistyökumppanimme:
Siirry Telinekatajan sivuille
Siirry HTJ:n sivuille
Siirry Inlookin sivuille
Siirry Golfantiikin sivuille
Siirry Deturin sivuille
Siirry Villimaan sivuille

VEPE

SGHS > Suomen golfin historiaa

Suomen golfin historiaa

 
 

- Lassi Tilander -

Ennen kuin golf virallisesti rantautui maahamme, olivat jotkut yläluokkamme jäsenet ehtineet jo tehdä tuttavuutta pelin kanssa. 1900-luvun alussa Venäjää ja tietysti myös Suomea hallinnut Tsaari Nikolai II oli niin innostunut golfista, että hänelle oli, eräällä Virolahdelle suuntautuvalla kesälomallaan vuonna 1902 raivattu pieni pellonpätkä pallon lyömistä varten. Monet muutkin Romanovin suvun jäsenet olivat golfkärpäsen puremia ja jo vuonna 1891 oli Nikolain setä, suuriruhtinas Mihail perustanut Ranskan Cannesiin, siellä edelleen toimivan golfkentän nimeltä Cannes-Mandelieu.

1920-luvulla sisällissodan voittoisa kenraali Mannerheim hoiti terveyttään, silloin vielä Saksaan kuuluneessa Karlsbadissa - nykyinen Karlovy Vari - pelaten samalla golfia kylpylöistään tunnetun kaupungin silloisella 9 reiän kentällä, jota ei enää ole olemassa. Marskin jäämistöstä löytyy  tositteita pelimaksuista, upeat hikkorivartiset mailat sekä ainakin yksi golfin oppikirja. Samalla vuosikymmenellä tiedetään lisäksi ainakin tulevan ulkoministerin ja Helsingin Sanomien päätoimittajan Eljas Erkon pelanneen, lukuisten vierailujensa yhteydessä, Englannissa.

Kesällä 1930 ja 1931 golfia pelattiin ensimmäistä kertaa julkisella paikalla Helsingissä. Kaupunginjohtaja Erik von Frenckell oli nimittäin järjestänyt golfista kiinnostuneille ystävilleen mahdollisuuden pelata Töölön pallokentän nurmimatoilla. Tähän joukkoon kuuluivat mm. USA:n silloinen suurlähettiläs Edward E. Brodie, tanskalaissyntyinen liikemies ja kotimaassaan jo pitkään golfin parissa puuhastellut Charles R. Jensen, sekä yllämainittu Eljas Erkko. Periaatteessa vain jalkapalloilijoille tarkoitettu pallokenttä oli golfarien osittaisessa käytössä vain arkisin ja kello neljältä iltapäivällä sieltä oli jo oltava poissa.

Alkuvuodesta 1932 kaupunginjohtaja Frenckell kertoo golfystävilleen, että Helsingin kaupunki on hankkinut omistukseensa silloisen maalaiskunnan puolelta muutamia kartanoita ja hänen mielestään Talin kartano voisi, vähän kaukaisesta sijainnistaan huolimatta, hyvin sopia golfareille. Hän lupasi vuokrata sen heille, mutta ensin oli perustettava seura. Käytännössä vuokrasopimus tehtiin kuitenkin kovalla kiireellä perustettavan yhdistyksen nimiin jo aikaisin keväällä ja vasta 2.6.1932 pidettiin Helsingin Golfiklubin perustava kokous. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kiireinen "joka paikan Eerikki" eli Erik von Frenckell. Hänen toimikautensa jäi vain vuoden mittaiseksi sillä häntä odottivat pikkuhiljaa suuremmat tehtävät kuten Olympiakisojen saanti Suomeen sekä lopulta myös kisojen johtaminen.

Talin golfkenttä toimi alkuvuodet 9-reikäisenä, mutta kasvoi 1930-luvun loppuvuosina 13-reikäiseksi. Heti sodan jälkeen se oli vähän aikaa 8-reikäinen, mutta Olympiavieraita silmälläpitäen se avattiin 18-reikäisenä vuoden 1952 Olympiakisojen avajaispäivänä. Lauri Arkkolan luomat Talin kentän nykymuodot otettiin, muutostöiden jälkeen, käyttöön keväällä 1968.

Suomen toinen golfkerho perustettiin Viipuriin vuonna 1938. Seuran ensimmäinen kenttä koostui lyhyehköistä par-3-reijistä, jotka sijaitsivat kaupungin tenniskenttien ympärillä Huusniemessä lähellä keskustaa. Syksyllä 1939 kerholle valmistui pitempi 9-reikäinen kenttä Maaskolaan noin viisi kilometriä kaupungista Kannaksen suuntaan eli itään Kentällä oli toimintaa vielä kesäkuun alussa 1944, mutta sitten tuli äkkilähtö evakkoon. Seuran silloinen puheenjohtaja Väinö Pelkonen otti omaan kuormaansa seuran satakunta lainamailaa ja muutti Lappeenrantaan, jossa toiminta vähitellen elpyi. Seuran Tuosan saaressa sijaitseva uusin kenttä on jo virkeän Viipurin Golfin viides peliareena.

1930-luvun loppumetreillä maahan saatiin vielä kolmas golfkerho kun joukko porilaisia innostui asiasta kesällä 1939. He pelasivat aluksi itse veistämillään puumailoilla Kaarluoto -nimisellä alueella josta he siirtyivät sotien jälkeen lentokentän maastoon. Seuran kolmas kenttä rakennettiin Urheilupuistoon aivan kaupungin keskustaan. Nykyinen kenttä, pian 36-reikäiseksi kasvava Kalafornia sijaitsee noin 5 kilometriä kaupungista luoteeseen Kokemäenjoen suistoalueella sen kahden haaran välissä.

Pitämättä jääneiden vuoden 1940 Olympiakisojen kuviteltujen vieraiden tarpeisiin rakennettiin Hämeenlinnaan hotelli Aulangon yhteyteen kaunis 9-reikäinen golfkenttä. Kisoja ja vieraita ei tullut, mutta tuli jatkosota joka sulki valmiin kentän heti seuraavana kesänä. Uudelleen se avattiin vasta vuonna 1959 jolloin perustettiin Aulangon Golfklubi. Syksyllä 1940 kentällä pidettiin kuitenkin näyttävät avajaiskilpailut jonka osanottajat mailapoikineen tulivat kaikki Helsingistä eli Talista

Maamme neljäs golfseura perustettiin Kokkolaan vuonna 1957 ja yhdessä nämä neljä ensimmäistä seuraa perustivat Suomen Golfliiton maaliskuussa 1957 ja liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi kutsuttiin Eljas Erkko. Samana kesänä käytiin ensimmäiset viralliset Suomen Mestaruuskilpailut ja voittajiksi selvisivät Jalo Grönlund ja Ebba Hirn.

Golf pysyi suhteellisen pienenä lajina aina 1980-luvun alkuvuosiin saakka Maan toinen 18-reikäinen kenttä, Espoo avattiin vuonna 1982 ja sitä seurasivat vuoden välein Sarfvik ja Turun Ruissalo. Varsinainen golfboomi maassa koettiin 1980-luvun lopun hulluina vuosina jolloin esim. jäsenmäärän vuotuinen kasvu lähenteli 50 prosenttia. Kasvu on jatkunut aina noista vuosista saakka, eikä yhtään miinusmerkkistä jaksoa ole vielä koettu. Tätä kirjoitettaessa nyt jo 53-vuotiaan Suomen Golfliiton jäsenmäärä on melkein 140.000 eli se on kasvanut yhdeksi suurimmista lajiliitoista.


 

© Suomen Golfhistoriallinen Seura